Henkilöstö somessa: työntekijälähettiläät brändin äänenä
Työntekijälähettiläs on yrityksen oma työntekijä, joka jakaa sisältöä työstään ja työpaikastaan omilla sometileillään. Henkilöstö somessa toimii, kun osallistuminen on vapaaehtoista, ohjeet ovat lyhyet ja selkeät, työsuhde näkyy julkaisuissa ja ihmiset saavat ideoita ja tukea valmiiden tekstien sijaan. Erityisen hyödyllistä se on rekrytoinnissa ja B2B-luottamuksen rakentamisessa.
Tässä oppaassa kerrotaan, miten henkilöstön somenäkyvyyden voi aloittaa painostamatta ketään: mistä sopia, mitä työntekijät voivat jakaa, miten työsuhde kerrotaan ja miten henkilöstön äänen voi yhdistää ulkopuolisiin tekijöihin.
Mitä työntekijälähettiläät tekevät ja miksi se toimii?
Ihmiset luottavat ihmisiin enemmän kuin logoihin. Sairaanhoitajan, ohjelmistokehittäjän, varastotiimin vetäjän tai kahvilan baristan julkaisu näyttää yrityksen sisältäpäin tavalla, johon yrityksen oma tili ei pysty. Seuraajat näkevät oikeaa työtä, oikeita työkavereita ja oikeaa osaamista. Englanniksi tästä puhutaan nimellä employee advocacy.
Henkilöstön somenäkyvyys tukee monta tavoitetta:
- Rekrytointi: työnhakija näkee, millaista työ ja tiimi oikeasti ovat.
- Työnantajakuva: yritys tunnetaan työpaikkana eikä vain tuotteena.
- B2B-luottamus: asiantuntijat, jotka jakavat osaamistaan LinkedInissä, näyttävät palvelun takana olevan osaamisen.
- Paikallinen näkyvyys: pienyrityksessä henkilöstön omat seuraajat ovat usein paikallisia asiakkaita.
Vaikuttajiin verrattuna työntekijät tuntevat tuotteen ja asiakkaat syvällisesti, mutta heidän yleisönsä ovat yleensä pienempiä, eivätkä he ole ammattimaisia sisällöntuottajia. Siksi jakamisen pitää olla helppoa.
Miksi osallistumisen pitää olla vapaaehtoista?
Tämä on tärkein sääntö. Omat sometilit kuuluvat työntekijälle, ja pakotettu julkaiseminen näkyy: haluttomien työkavereiden samanlaiset julkaisut näyttävät mainoskampanjalta ja voivat tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä.
- Kutsu mukaan, älä vaadi. Kieltäytyminen ei saa vaikuttaa arviointiin, palkkaan tai urakehitykseen.
- Älä aseta julkaisukiintiöitä äläkä laita työntekijöitä järjestykseen tykkäysten tai jakojen perusteella.
- Jos pyydät jotakuta tekemään sisältöä osana työtään, kohtele sitä työnä: sovi siitä selvästi ja anna siihen aikaa ja välineet.
- Kunnioita niitä, jotka haluavat pitää yksityiselämänsä yksityisenä.
- Anna kenen tahansa lopettaa milloin tahansa ilman selityksiä.
Aloita niistä, jotka jo nauttivat somesta, ja anna muiden tulla mukaan, kun he näkevät, miten se toimii.
Mitä henkilöstön someohjeeseen kannattaa kirjata?
Yksi sivu riittää. Ohjeen tehtävä on antaa varmuutta julkaista, ei luetella kaikkea kiellettyä:
| Aihe | Esimerkkiohje |
|---|---|
| Mitä voi jakaa | Hetkiä työpäivästä, omaa osaamista, jo julkaistuja yrityksen uutisia, avoimia työpaikkoja |
| Mikä jää talon sisälle | Asiakastiedot, julkaisemattomat tuotteet ja luvut, sisäiset erimielisyydet, kaikki luottamuksellinen |
| Muut ihmiset | Kysy työkavereilta lupa ennen kuin julkaiset heidän kuvansa tai nimensä; asiakkaita ei kuvata ilman lupaa |
| Sävy | Oma ääni riittää, markkinointisloganeita ei tarvita |
| Työsuhteen kertominen | Kerro, että työskentelet yrityksessä, kun puhut sen tuotteista tai palveluista |
| Hankalat tilanteet | Keneen ottaa yhteyttä, jos julkaisu herättää keskustelua; kritiikkiin ei tarvitse vastata yksin |
Muistuta myös tietosuojasta: taustalla näkyvät näytöt, paperit ja valkotaulut voivat paljastaa enemmän kuin oli tarkoitus. Nopea vilkaisu taustaan ennen julkaisua on hyvä tapa.
Miten työntekijän pitää kertoa työsuhteestaan?
Suomessa markkinoinnin pitää olla selvästi tunnistettavissa markkinoinniksi. Kun työntekijä suosittelee työnantajansa tuotteita tai palveluita, seuraajien pitää nähdä yhteys. Yksinkertaisinta on kertoa se itse julkaisussa, esimerkiksi "meillä leipomossa..." tai "työskentelen [yrityksessä], ja...", eikä vain profiilin esittelytekstissä.
Jos työntekijä saa julkaisuista erillistä korvausta, kuten bonuksia tai ilmaisia tuotteita, julkaisu on lähempänä kaupallista yhteistyötä, ja se pitää merkitä selvästi markkinoinniksi. Tarkista ajantasainen ohjeistus Kilpailu- ja kuluttajavirastolta (KKV). Merkintäsäännöt on koottu oppaaseemme kaupallisen yhteistyön merkitsemisestä.
Mitä työntekijät voivat jakaa? Sisältöideoita
Paras henkilöstösisältö näyttää asioita, joita ulkopuoliset eivät muuten näe. Ideoita, jotka toimivat monella alalla:
- Kulissien takana: miten tuote valmistuu, miten tilaukset pakataan, miten tiimi valmistautuu messuille.
- Asiantuntijuus: vastaus kysymykseen, jota asiakkaat kysyvät usein, tai oppi tuoreesta projektista.
- Ihmiset: uuden työkaverin esittely (hänen luvallaan) tai tiimin perinne.
- Rekrytointi: millainen työpäivä roolissa on, miten haastattelu etenee, avoimet paikat.
- Merkkipaalut: lanseeraukset, avajaiset ja vuosipäivät työntekijän omasta näkökulmasta.
Tee jakamisesta helppoa: yhteinen kansio kuville ja lyhyille videoille, kuukausittainen ideolista ja kanava, josta näkee, mitkä uutiset saa jakaa. Vältä valmiita kopioitavia tekstejä, sillä kymmenen samanlaista julkaisua huomaa jokainen.
Miten henkilöstö somessa tukee rekrytointia?
Työnhakija haluaa tietää, kenen kanssa hän tekee töitä. Tulevan työkaverin lyhyt video vastaa kysymyksiin, joihin työpaikkailmoitus ei pysty: miltä työpaikka näyttää, miten ihmiset puhuvat toisilleen ja mitä työ oikeasti sisältää. Kerro rehellisesti myös vaikeammista puolista, koska pelkkää auringonpaistetta näyttävään työnantajaan on vaikea uskoa.
Linkitä työpaikkailmoitukseen ja sovi, kuka vastaa kommenteissa esitettyihin kysymyksiin. Palkkaa tai työaikoja kysyvän hakijan pitää saada vastaus rekrytoijalta, ei työkaverin arvausta.
Miten työntekijät ja ulkopuoliset vaikuttajat toimivat yhdessä?
Työntekijät ja ulkopuoliset tekijät täydentävät toisiaan: työntekijät tuovat syvyyttä ja uskottavuutta, tekijät kattavuutta ja sisällöntuotannon taitoa. Esimerkiksi tamperelainen leipomo voisi kutsua ruokavaikuttajan kuvaamaan aamua pääleipurin kanssa, ja ohjelmistoyritys voisi yhdistää omien asiantuntijoidensa LinkedIn-julkaisut yhteistyöhön alan asiantuntijavaikuttajan kanssa, kuten oppaassamme B2B-vaikuttajamarkkinoinnista Suomessa kerrotaan. Jos haluat pitkäaikaisen joukon ulkopuolisia ääniä, seuraava askel on brändilähettiläsohjelma.
Yhteenveto
Työntekijälähettiläät toimivat, kun osallistuminen on vapaaehtoista, tuettua ja rehellistä. Kirjoita yhden sivun ohje, tee työsuhteesta näkyvä, anna ideoita käsikirjoitusten sijaan äläkä koskaan mittaa ketään tykkäyksillä. Yhdistä henkilöstön ääni ulkopuolisiin tekijöihin, kun tarvitset lisää kattavuutta.
Kun tarvitset tekijöitä oman tiimisi ulkopuolelta, voit julkaista kampanjan CastersAppissa ja valita siihen hakeneista suomalaisista tekijöistä. Katso, miten CastersApp toimii yrityksille.
Usein kysyttyä
Voiko työnantaja vaatia työntekijöitä julkaisemaan yrityksestä somessa?
Omat sometilit kuuluvat työntekijälle, ja työntekijälähettiläät toimivat parhaiten vapaaehtoisuuden pohjalta. Jos sisällön tekeminen kuuluu jonkun työhön, siitä kannattaa sopia selvästi työtehtävänä, johon on varattu aikaa ja välineet.
Pitääkö työntekijän kertoa työsuhteestaan, kun hän julkaisee työnantajan tuotteista?
Se on turvallisin tapa aina, kun työntekijä suosittelee työnantajansa tuotteita tai palveluita. Mainitse yhteys itse julkaisussa eikä vain profiilissa, jotta seuraajat näkevät sen heti.
Pitääkö työntekijöille maksaa somejulkaisuista?
Vapaaehtoisesta jakamisesta ei tarvitse maksaa, mutta sitä voi tukea koulutuksella, työajalla ja kiitoksella. Jos työntekijä saa julkaisuista erillisen palkkion tai tuotteita, julkaisu pitää merkitä selvästi markkinoinniksi.
Mikä somekanava sopii parhaiten henkilöstön käyttöön?
LinkedIn sopii asiantuntijuuteen ja B2B-viestintään, Instagram ja TikTok taas arjen työpaikkahetkiin, asiakaspalvelualoille ja rekrytointiin. Aloita sieltä, missä työntekijäsi ja asiakkaasi jo ovat.